Terveisiä taas Sveitsistä. Ensimmäinen talvi on mennyt ihmetellessä eteläeurooppalaista ilmastoa. Lämpötila pyöri tammikuussa pikkupakkasen ja 15 lämpöasteen välillä, mutta lähes koskaan ei sada, ja lunta ei kaupungin alueella näe. Vuorille pääsee kuitenkin junalla parissa tunnissa, jos tekee mieli hiihtää tai lasketella. Hiihtokeskusten sesonki tosin lyhenee vuosi vuodelta ja jäätiköt sulavat pikkuhiljaa. Pitää nauttia niin kauan kun hupia kestää.
Kuluneella viikolla uutisoitiin, että Suomessa "työikäisten maahanmuuttajien" määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä n. 78 000:een. Onko se sitten paljon? Sveitsissä ei ole paljon enempää sveitsiläisiä kuin Suomessa suomalaisia, mutta taloudella menee huomattavasti paremmin. Suomen väkiluku on noin 5,3 miljoonaa joista ulkomaiden kansalaisia on tiettävästi hieman yli kourallinen. Sveitsin asukasluku on noin 7,5 miljoonaa, mutta näistä kansalaisia on vain kuutisen miljoonaa. Saksalaisia virtaa maahan eikä Schengen-alueen tuleva laajeneminen tänne ainakaan vähennä tämän lisäksi tulevaa laitonta siirtolaisuutta. Suomessakin ehkä kannattaisi reilusti pyrkiä orjayhteiskuntaan, jossa palveluammatteihin väki haalitaan muualta. Miljoonalla venäläisellä ja puolalaisella miehitettäisiin useampikin siivousfirma ja teollisuushalli. Lisäksi olisi huikeaa nähdä, kuinka maailman paras koulutusjärjestelmämme saisi aikaan universumin ennätyksen seuraavassa Pisa-tutkimuksessa.
Toinen mielenkiintoinen uutinen oli lohkaisu siitä, kuinka suomalainen perhe tekee "Euroopan pisintä työviikkoa". Täällä normaali työviikko on 42 tuntia, jonka päälle tietenkin aletaan vasta laskea palkattomia ylitöitä ja kahvitaukoja. Vuodessa on 4 viikkoa lomaa siinä missä viime kesänä uutisoitiin, että Suomessa erilaisten lomapäivien määrä on maailman suurin. Täällä esitys palkallisesta isyyslomasta kaadettiin hiljattain ja TV:ssä perikonservatiivinen parlamentaarikko hirnui, ettei miehiä tarvitse päästää vapaalle ennenkuin he pystyvät synnyttämään. Sveitsissä tai Saksassa on usein yksinkertaisesti mahdoton järjestää lapselle päivähoitopaikkaa työn ja työmatkojen ajaksi, ja jos muutaman tunnin paikka löytyy, siitä joutuu maksamaan käyvän hinnan. Siinä voi miettiä käydäkö puolipäiväisesti töissä jotta palkan voi käyttää puolipäivähoitoon. No, eihän hoito tietenkään Suomessakaan ole sen halvempaa, mutta koska hoito maksetaan verovaroilla, yksittäisen kansalaisen ei tarvitse miettiä onko järkeä käydä töissä vai ei. Jos täällä molemmat vanhemmat haluavat töihin, työaika ja työn rasittavuus taatusti ylittää suomalaisen keskiarvon, mutta kotirouvien suuri määrä laskee keskiarvoa. Ihmetellä voi, eikö työnteoksi lasketa kodista ja perheestä huolehtimista, jos siitä ei makseta palkkaa.
Hieman täällä pitää seurata politiikkaakin. Nationalistinen kansanpuolue SVP voitti hiljattain vaalit saavutettuaan lähes 30% kannatuksen ja kansainvälistä huomiota julisteillaan, joissa kolme valkoista lammasta potkii mustan lampaan pois Sveitsistä. Varsin mielenkiintoisella tavalla muut puolueet kuitenkin savustivat SVP:n nokkamiehen 7-päisestä hallituksesta ja muu puolue siirtyi perässä vaalivoiton jälkeen oppositioon, eikä täällä kovin paljon globalisaatiota jarrutella. Varautuneisuus ulkomaalaisia kohtaan ei kohdistu länsieurooppalaisiin vaan tiettyihin muihin kansanryhmiin, joissa esiintyy rikollisuutta ja muita ongelmia. Toisaalta Sveitsi liittyy pian Schengen-alueeseen ja vaikka kansalaisuuden saaminen kestää pitempään kuin suomalainen elinkautinen, kyllä moni ulkomaalainen loppujen lopuksi on tervetullut maahan. Pitäähän jonkun rakentaa uima-altaat ja puhdistaa tupakantumpit jalkakäytäviltä.
SVP:n lammaskampanja
Tietoja Sveitsin väestöstä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Sveitsi on oikea demokratia. Siellä kansalaiset saavat aidosti päättää asioista oikeasti.
Suomessa ei asioista kansalaiset saa äänestää saati päättää. Suomalaiset saavat äänestää vain henkilöistä.
Asiakysymyksissä tavallisessa suomalaisessa kunnassa äänestysprosentti on promilleissa ja pienenee koko ajan kuntakokojen suuretessa.
Sveitsissä kuntalaiset saavat äänestää asiakysymyksistä, kunnallisista päätöksistä, tehdä esityksiä kansanäänestyksiksi.
Kotiin tulee lista asioista palautekuoren kera ja äänioikeutettu ruksaa mieleisensä kohdat ja palauttaa asian päätettäväksi.
Sveitsissä naisillakin on paljon laajempi äänioikeus kuin suurimmalla osalla suomalaisista miehistä ja naisista, vaikka toisenlaista mielikuvaa markkinoidaan suomalaisille.
Sveitsin demokratia on täydellisessä ristiriidassa sen kehityksen kanssa mihin EU:ta viedään.
Olisin odottanut Eurooppa-nuorelta analyysia eroista.
Sivusinkin jo syyskuun blogissa tätä äänestysasiaa. Jamin kommenteissa on perää, vaikka kansanäänestyksissäkin on omat ongelmansa, ja populistit voivat käyttää kansanäänestyksellä uhkailua poliittisena aseena. Lisäksi Sveitsissä on joiltakin osin mahdollista tehdä omaa maata, kantonia tai kuntaa koskevia päätöksiä vapaammin kuin EU-jäsenmaissa, vaikka monet kahdenväliset sopimukset EU-jäsenmaiden tai EU:n kanssa asettavat rajoitteita.
Jamin kommenttia naisten äänioikeudesta en oikein ymmärrä, sillä täällä äänioikeudessa ei ole nykyään eroa. Maa on kuitenkin monella tapaa käytännössä hyvin vanhoillinen, ja naiset saivat viimeisissä maalaiskantoneissa äänioikeuden vasta 1990-luvulla. Sveitsi muutenkin taisi olla viimeisiä maita maailmassa, joissa naisille myönnettiin äänioikeus.
Lisäksi kannattaa muistaa, ettei suuri osa täällä asuvista ulkomaalaisista voi äänestää edes kunnallisista asioista. Suomessa äänioikeuden kunnallisvaaleissa saa paljon kevyemmin perustein.
Muutoin vaalijärjestelmään en ole tarkasti perehtynyt, mutta mielenkiintoista on, että käsittääkseni ainakin Zürichin kantonissa äänestäjä saa listan, jolla voi antaa 20 ääntä haluamilleen ehdokkaille (olisiko maksimina 2 ääntä/sama henkilö). Tällä tavalla ääniä saavat muutkin kuin yksittäiset julkkikset.
Äänioikeus on Sveitsissä laajempi käsite kuin Suomessa. Tätä suomalaiset eivät ymmärrä, koska luulevat äänioikeuden tarkoittavan samaa asiaa Sveitsissä kuin Suomessa.
Totta kai Sveitsissä on naisilla laajempi äänioikeus kuin naisilla Suomessa, koska he saavat äänestää asioista kunnan, kanttonin että valaliiton tasolla. Tärkein ero on juuri tuossa. Suomalainen "äänioikeus" sallii vain äänestämisen henkilöistä. Käytännössä siis.
Sveitsissä naiset voivat viedä minkä tahansa asian kansanäänestykseen myös jo päätetyn asian niin kunta-,kantoni-, että valaliiton tasolla.
Suomalaiset naiset eivät voi sitä tehdä eikä sen puoleen miehetkään.
Suomen naisilla on vielä pitkä matka saadakseen samanlaisen äänioikeuden kuin svetsiläisillä naisilla on ollut vuosikymmeniä.
(Poikkeuksena yksi puolikantoni, jonka nimeä en nyt muista).
Lähetä kommentti