Suomi on kaikenkarvaisten yhdistysten luvattu maa. Minäkin olen sen huomannut ja käytännössä kokenut pienen elämäni aikana. Olen kotoisin pieneltä maalaiskylältä ja vaikka kylä olisi kuinka pieni tahansa, toimii siellä nopean laskutoimituksen mukaan ainakin puoli tusinaa yhdistystä nuorisoseurasta metsästysseuraan. Ja onnekseni voin sanoa, että ne todella toimivat. Ilman yhdistyksiä kylä olisi jo tuhoon tuomittu.
Yhdistykset kielivät siitä, että ihmiset haluavat vaikuttaa ja toimia. Yhdistystoiminnassa oma napa tai lähipiirin navat eivät ole niitä tärkeimpiä vaan yhteistä hyvää halutaan jakaa laajemminkin. Voisin kai omasta puolestani kotikyläni nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä sanoa, että kylän ihmiset voivat hyvin silloin, kun heille järjestää toimintaa. Ilman toimintaa ei olisi kohta kylääkään. Kuka sitä nyt maalaiskylään muuttaisi, jos siellä ei olisi sitä me-henkeä, joka tekee kylästä kylän.
Yhdistykset ovat tärkeitä myös kaupungeissa. Missäpä sitä muuten saisi tuntea yhteenkuuluvuutta suuremman joukon kanssa kuin yhdistyksessä? Yhdistykset tekevät kaupungista kiinnostavan. Miten esimerkiksi Jyväskylä pärjäisi ilman JEN:iä? No, luulen ehkä liikoja yhdistyksestämme, mutta uskon, että silläkin on paikkansa yhdistysten maassa. Kuka olisi antanut tiivistettyä tietoa EU:sta työnantajana ellei JEN olisi tehnyt sitä tammikuussa? Tai kuka herättäisi leppoisaa keskustelua EU:sta ellei JEN tekisi sitä Viiniä ja patonkia –illoissa? Kaiken tiedon lisäksi JEN tarjoaa todella mukavia ihmisiä ja sosiaalista elämää, jota välillä kaipaa tenttikirjakasan alla maatessaan. En voi sanoa muuta kuin että onneksi lähdin mukaan toimintaan!
Oppikaa siis tästä: Yhdistykää!
maanantai 18. helmikuuta 2008
torstai 7. helmikuuta 2008
Talviraportti Sveitsistä
Terveisiä taas Sveitsistä. Ensimmäinen talvi on mennyt ihmetellessä eteläeurooppalaista ilmastoa. Lämpötila pyöri tammikuussa pikkupakkasen ja 15 lämpöasteen välillä, mutta lähes koskaan ei sada, ja lunta ei kaupungin alueella näe. Vuorille pääsee kuitenkin junalla parissa tunnissa, jos tekee mieli hiihtää tai lasketella. Hiihtokeskusten sesonki tosin lyhenee vuosi vuodelta ja jäätiköt sulavat pikkuhiljaa. Pitää nauttia niin kauan kun hupia kestää.
Kuluneella viikolla uutisoitiin, että Suomessa "työikäisten maahanmuuttajien" määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä n. 78 000:een. Onko se sitten paljon? Sveitsissä ei ole paljon enempää sveitsiläisiä kuin Suomessa suomalaisia, mutta taloudella menee huomattavasti paremmin. Suomen väkiluku on noin 5,3 miljoonaa joista ulkomaiden kansalaisia on tiettävästi hieman yli kourallinen. Sveitsin asukasluku on noin 7,5 miljoonaa, mutta näistä kansalaisia on vain kuutisen miljoonaa. Saksalaisia virtaa maahan eikä Schengen-alueen tuleva laajeneminen tänne ainakaan vähennä tämän lisäksi tulevaa laitonta siirtolaisuutta. Suomessakin ehkä kannattaisi reilusti pyrkiä orjayhteiskuntaan, jossa palveluammatteihin väki haalitaan muualta. Miljoonalla venäläisellä ja puolalaisella miehitettäisiin useampikin siivousfirma ja teollisuushalli. Lisäksi olisi huikeaa nähdä, kuinka maailman paras koulutusjärjestelmämme saisi aikaan universumin ennätyksen seuraavassa Pisa-tutkimuksessa.
Toinen mielenkiintoinen uutinen oli lohkaisu siitä, kuinka suomalainen perhe tekee "Euroopan pisintä työviikkoa". Täällä normaali työviikko on 42 tuntia, jonka päälle tietenkin aletaan vasta laskea palkattomia ylitöitä ja kahvitaukoja. Vuodessa on 4 viikkoa lomaa siinä missä viime kesänä uutisoitiin, että Suomessa erilaisten lomapäivien määrä on maailman suurin. Täällä esitys palkallisesta isyyslomasta kaadettiin hiljattain ja TV:ssä perikonservatiivinen parlamentaarikko hirnui, ettei miehiä tarvitse päästää vapaalle ennenkuin he pystyvät synnyttämään. Sveitsissä tai Saksassa on usein yksinkertaisesti mahdoton järjestää lapselle päivähoitopaikkaa työn ja työmatkojen ajaksi, ja jos muutaman tunnin paikka löytyy, siitä joutuu maksamaan käyvän hinnan. Siinä voi miettiä käydäkö puolipäiväisesti töissä jotta palkan voi käyttää puolipäivähoitoon. No, eihän hoito tietenkään Suomessakaan ole sen halvempaa, mutta koska hoito maksetaan verovaroilla, yksittäisen kansalaisen ei tarvitse miettiä onko järkeä käydä töissä vai ei. Jos täällä molemmat vanhemmat haluavat töihin, työaika ja työn rasittavuus taatusti ylittää suomalaisen keskiarvon, mutta kotirouvien suuri määrä laskee keskiarvoa. Ihmetellä voi, eikö työnteoksi lasketa kodista ja perheestä huolehtimista, jos siitä ei makseta palkkaa.
Hieman täällä pitää seurata politiikkaakin. Nationalistinen kansanpuolue SVP voitti hiljattain vaalit saavutettuaan lähes 30% kannatuksen ja kansainvälistä huomiota julisteillaan, joissa kolme valkoista lammasta potkii mustan lampaan pois Sveitsistä. Varsin mielenkiintoisella tavalla muut puolueet kuitenkin savustivat SVP:n nokkamiehen 7-päisestä hallituksesta ja muu puolue siirtyi perässä vaalivoiton jälkeen oppositioon, eikä täällä kovin paljon globalisaatiota jarrutella. Varautuneisuus ulkomaalaisia kohtaan ei kohdistu länsieurooppalaisiin vaan tiettyihin muihin kansanryhmiin, joissa esiintyy rikollisuutta ja muita ongelmia. Toisaalta Sveitsi liittyy pian Schengen-alueeseen ja vaikka kansalaisuuden saaminen kestää pitempään kuin suomalainen elinkautinen, kyllä moni ulkomaalainen loppujen lopuksi on tervetullut maahan. Pitäähän jonkun rakentaa uima-altaat ja puhdistaa tupakantumpit jalkakäytäviltä.
SVP:n lammaskampanja
Tietoja Sveitsin väestöstä
Kuluneella viikolla uutisoitiin, että Suomessa "työikäisten maahanmuuttajien" määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä n. 78 000:een. Onko se sitten paljon? Sveitsissä ei ole paljon enempää sveitsiläisiä kuin Suomessa suomalaisia, mutta taloudella menee huomattavasti paremmin. Suomen väkiluku on noin 5,3 miljoonaa joista ulkomaiden kansalaisia on tiettävästi hieman yli kourallinen. Sveitsin asukasluku on noin 7,5 miljoonaa, mutta näistä kansalaisia on vain kuutisen miljoonaa. Saksalaisia virtaa maahan eikä Schengen-alueen tuleva laajeneminen tänne ainakaan vähennä tämän lisäksi tulevaa laitonta siirtolaisuutta. Suomessakin ehkä kannattaisi reilusti pyrkiä orjayhteiskuntaan, jossa palveluammatteihin väki haalitaan muualta. Miljoonalla venäläisellä ja puolalaisella miehitettäisiin useampikin siivousfirma ja teollisuushalli. Lisäksi olisi huikeaa nähdä, kuinka maailman paras koulutusjärjestelmämme saisi aikaan universumin ennätyksen seuraavassa Pisa-tutkimuksessa.
Toinen mielenkiintoinen uutinen oli lohkaisu siitä, kuinka suomalainen perhe tekee "Euroopan pisintä työviikkoa". Täällä normaali työviikko on 42 tuntia, jonka päälle tietenkin aletaan vasta laskea palkattomia ylitöitä ja kahvitaukoja. Vuodessa on 4 viikkoa lomaa siinä missä viime kesänä uutisoitiin, että Suomessa erilaisten lomapäivien määrä on maailman suurin. Täällä esitys palkallisesta isyyslomasta kaadettiin hiljattain ja TV:ssä perikonservatiivinen parlamentaarikko hirnui, ettei miehiä tarvitse päästää vapaalle ennenkuin he pystyvät synnyttämään. Sveitsissä tai Saksassa on usein yksinkertaisesti mahdoton järjestää lapselle päivähoitopaikkaa työn ja työmatkojen ajaksi, ja jos muutaman tunnin paikka löytyy, siitä joutuu maksamaan käyvän hinnan. Siinä voi miettiä käydäkö puolipäiväisesti töissä jotta palkan voi käyttää puolipäivähoitoon. No, eihän hoito tietenkään Suomessakaan ole sen halvempaa, mutta koska hoito maksetaan verovaroilla, yksittäisen kansalaisen ei tarvitse miettiä onko järkeä käydä töissä vai ei. Jos täällä molemmat vanhemmat haluavat töihin, työaika ja työn rasittavuus taatusti ylittää suomalaisen keskiarvon, mutta kotirouvien suuri määrä laskee keskiarvoa. Ihmetellä voi, eikö työnteoksi lasketa kodista ja perheestä huolehtimista, jos siitä ei makseta palkkaa.
Hieman täällä pitää seurata politiikkaakin. Nationalistinen kansanpuolue SVP voitti hiljattain vaalit saavutettuaan lähes 30% kannatuksen ja kansainvälistä huomiota julisteillaan, joissa kolme valkoista lammasta potkii mustan lampaan pois Sveitsistä. Varsin mielenkiintoisella tavalla muut puolueet kuitenkin savustivat SVP:n nokkamiehen 7-päisestä hallituksesta ja muu puolue siirtyi perässä vaalivoiton jälkeen oppositioon, eikä täällä kovin paljon globalisaatiota jarrutella. Varautuneisuus ulkomaalaisia kohtaan ei kohdistu länsieurooppalaisiin vaan tiettyihin muihin kansanryhmiin, joissa esiintyy rikollisuutta ja muita ongelmia. Toisaalta Sveitsi liittyy pian Schengen-alueeseen ja vaikka kansalaisuuden saaminen kestää pitempään kuin suomalainen elinkautinen, kyllä moni ulkomaalainen loppujen lopuksi on tervetullut maahan. Pitäähän jonkun rakentaa uima-altaat ja puhdistaa tupakantumpit jalkakäytäviltä.
SVP:n lammaskampanja
Tietoja Sveitsin väestöstä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
