Kevät

Hei kaikille,

Kevät on saapunut tänne Pohjolaankin ja Jyväskylän Eurooppanuorten mieliin! Tapahtuma vastaavilla riittää huisketta jatkossakin! Keskiviikkona on viihdyttävän rento eurovaalipaneeli- ilta ravintola Ilokiven yläkerrassa kello 20 alkaen! Paikan päälle on tulossa loistava edustus eri puolueilta ja saamme varmasti nauttia viihdyttävästä illasta! Tervetuloa paikan päälle katsastamaan meininki ja tivaamaan tiukkoja kysymyksiä ehdokkailta! Eurooppa-päivää juhlistetaan 9.5 ja rakkaaseen Jyväskylään saamme vierailemaan myös Eurooppalaisen Suomen vaalibussin 26.5 asema-aukiolle. Tavattavissa on eurovaaliehdokkaita sekä saatavilla runsaasti materiaalia ja tietoa puolueista ja Eurooppalaisen Suomen esittelyä!

Kulunut toimintavuosi on ollut antoisa ja kiireinenkin. Viiniä ja patonkia - illat sekä muiden tapahtumien järjestäminen vaatii paljon valmisteluja ja tausta työtä ennen kuin pääsee nauttimaan itse tapahtumasta. Hyvällä tiimillä on kuitenkin mukava tehdä työtä! Toimeliasta ja iloista kevättä kaikille ja tervetuloa ottamaan osaa Jyväskylän Eurooppanuorten toimintaan!

Johanna

Niin tai näin – aina väärin päin?

Kuluttajalla on nykyään joka paikassa paljon valintoja tehtävänään: ostaisiko luomuruokaa vai ”normaalia”, reilua kauppaa vai halpisversiota, suomalaista vai espanjalaista, käyttääkö bussia vai omaa autoa, matkustaako ulkomaille lentäen vai junalla jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja laajentaa koskemaan eri elämänalueista. Valikointi tapahtuu entistä useammin ilmastonmuutos ja maailman rajalliset luonnonvarat silmällä pitäen. Toisaalta vaakakupissa painaa raha ja oma viitseliäisyys. Onhan paljon helpompi istua oman auton rattiin kuin kyttäillä bussiaikatauluja ja kaupassa halvempi tuote on mukavampi viedä kassalle kuin ekologisemmin tuotettu kalliimpi versio.

Ei kuitenkaan riitä, että tekisi valinnan esimerkiksi luomun ja tavallisen ruoan välillä tai suomalaisen ja ulkomaalaisen välillä. Sen sijaan on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari vaihe vaiheelta kaupan hyllylle asti. Tästä hyvänä esimerkkinä on tämän päivän Helsingin Sanomissa ollut tomaattien vertailu. Tomaatteihin liittyy mitä erilaisimpia arvoja, joiden väliltä kuluttajan on valittava itselleen parhaiten sopiva. Olisihan kiva kannattaa kotimaista tuotantoa, mutta jos sen hiilijalanjälki on kymmenkertainen espanjalaiseen kaveriinsa verrattuna, niin kumpaa kannattaa ostaa?

Tämän päivän Helsingin Sanomissa kirjoitettiin myös siitä, että suomalaisten halut torjua ilmastonmuutosta omilla teoillaan on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan yksi selitys vähentyneisiin ilmastonmuutoksen hillitsemishaluihin voi olla se, ettei ilmastonmuutosta pidetä enää yhtä suurena uhkana kuin ennen. Siihenkin on alettu tottua. Voisiko olla, että ihmiset kyllästyvät joka tuutista tulevaan ilmastonmuutoskysymykseen ja tuntevat itsensä voimattomiksi laman vielä painaessa päälle? Toinen motivaation heikentäjä voisi olla se, että motivaatio loppuu, kun tuloksia ei näy missään. Miten ihmiset saisi sitoutettua asiaan, jonka vaikutuksia he eivät näe, eivätkä vaikutukset juurikaan näy heidän elinaikanaan?

Pitää siis miettiä hiili-, vesi ja koko ekologista jalanjälkeä. Kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos jatkaisin kulutustottumisiani kuten tähänkin asti? Auttaako jos pihistän sähköstä ja kierrätän, vaikka matkustan useita kertoja vuodessa ulkomaille? Siitähän ne suurimmat päästöt tulevat. Mutta jos lopettaa matkailun, niin turismista elävät ihmiset ja maat jäävät ilman tuloja. Toisaalta patistetaan kuluttamaan mitä houkuttelevimmilla mainoslauseilla, toisaalta muistutetaan kuluttamisen seurauksista. Noidankehä on loputon ja syitä huonolle kuluttamisen aiheuttamalle omalletunnolle ei ole vaikea löytää.

Suomalaisen ekologista jalanjälkeä muihin maihin verrattuna kasvattaa kylmä ja harvaan asuttu maamme. Se ei ole ekologisesti tehokasta, joten onneksi meitä ei ole kovin paljoa täällä pallolla. Sen suurempaa ahdistusta asiasta ei kannata itselleen hankkia (vaikka se helppoa olisikin), sillä yksittäinen ihminen ei voi pysäyttää ilmastonmuutosta. On kuitenkin hyvä tiedostaa asia ja mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa omiin elämäntapoihin ja ostotottumuksiin sekä tietysti valistaa asiaan perehtymättömiä arjen valintojen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Vaikutuksiltaan suurempia muutoksia odotetaan maiden hallituksilta ja kansainväliseltä yhteistyöltä. Toivottavasti niiden motivaatio ei lopu yhtä nopeasti kuin meidän suomalaisten.