Ilmasto muuttuu - seminaari 10.12.2008

Jyväskylän Eurooppanuoret ry (JEN) järjesti 10.12.2008 kolmituntisen, kaikille avoimen seminaarin "Ilmasto muuttuu", joka oli valtakunnallisen Eurooppanuoret ry:n syksyn päätapahtuma. Seminaari keräsi noin viisikymmentä ilmastonmuutoksesta kiinnostunutta kuulijaa.

Ilmastonmuutos on ollut mediassa voimakkaasti esillä muutaman vuoden ajan. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua, mikä taitaa olla pelkästään hyvä asia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kysymyksiin kun on monia erilaisia vastauksia. Toinen uskoo lopulliseen ilmaston lämpenemiseen kun taas toinen on sitä mieltä, että lämpeneminen on vain toipumista edellisestä jääkaudesta. Tavallisen kansalaisen taholla ilmastokeskustelu saattaa herättää epävarmuutta, sillä tietoa on tarjolla niin monenlaista, että ilmastonmuutos tuntuu hallitsemattomalta asialta. JEN halusi tarjota oman panoksensa ilmastokeskusteluun, joka koskettaa meitä jokaista. Seminaarissamme luennoivat VTT:n tutkija ja ilmastonmuutostiimin jäsen Johanna Kirkinen, Demos Helsinki - tutkimusorganisaation tutkija ja Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Tuuli Kaskinen sekä Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Jari Lyytimäki.

Kirkinen kertoi esityksessään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaamme, miten ilmastonmuutosta hillitään ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa energiantuontantoon. Esityksensä alussa Kirkinen näytti hyvin havainnollistavia kaavioita muun muassa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä viime vuosikymmeninä (vuodesta 1970 vuoteen 2004kasvu oli 70 %), hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksien vaihtelusta ilmakehässä viimeksi kuluneiden kymmenentuhannen vuoden aikana, globaalista keskilämpötilan noususta, globaalista keskimääräisestä merenpinnan noususta ja lumipeitteen vähentymisestä. Kirkisen mukaan meidän tulisi lisätä hillintätoimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutusten hidastamiseksi. Mahdollisuuksia on monia, esimerkiksi diesel- tai hybridiautojen käyttäminen, uusiutuvien energialähteiden käyttö, tehokkaampi eristys ja ilmanvaihto rakennuksissa sekä laitteiden energiatehokkuus. Kirkinen toi esille myös Yhdysvaltojen ja Australian suhtautumisen päästöjen vähennyksiin. Hänen mukaansa kyseiset valtiot tulisi saada mukaan ilmastonmuutoksen torjumistyöhön. Taustaksi siihen, miksi energiankulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä paljon, Kirkinen esitteli väestönkasvun ja BKT:n kasvun määrää kehittyvissä valtioissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Afrikassa väestön määrä on kasvanut vuoden 1990 600 miljoonasta yli 900 miljoonaan. Loppukaneettina Kirkinen totesi, että ilmastonmuutoksen hillintä mullistaa maailman energiajärjestelmän.

Kaskisen esitelmöinnin aihe oli, miten ilmastopolitiikkaa tehdään Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Hän aloitti luentonsa ajatuksia herättävästi todeten, että tällä hetkellä ihmiset käyttävät luonnonvaroja enemmän kuin kestävä taso on, eli neljän maapallon verran. Sekä Kaskinen, että Kirkinen kertoivat ilmastosopimuksista, joita on allekirjoitettu muun muassa YK:n ja EU:n toimesta. Sopivasti seminaarimme aikaan 200 maan edustajat kokoontuivat Puolan Poznaniin ilmastonmuutoskonferenssiin puimaan tulevalta ilmastosopimukselta vaadittavia elementtejä. Kööpenhaminassa 2009 järjestettävässä ilmastonmuutoskonferenssissa allekirjoitetaan uusi ilmastosopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteen päästövähennyksien avulla. EU:lla on Kaskisen mukaan laajat keinovalikoimat: mm. 20-20-20-paketti, päästökauppa, uusiutuvan ja tehokkuuden tavoitteet. Euroopan Komissio on asettanut jäsenvaltioille erilaisia sitovia päästövähennystavoitteita päästökauppasektorin ulkopuolisille kasvihuonekaasupäästöille vuodesta 2005 vuoteen 2020. Suomen päästövähennystavoitteet olisivat ehdotuksen mukaan 16 %. Kaskisen mukaan Suomen driverit ovat kaksisuuntaisia: kansalaisten paine ja kansainväliset sopimukset. Päästöjen tuottajat ovat tärkeässä roolissa tässä taistelussa.

Lyytimäen aiheena olivat ilmastokeskustelun ylilyönnit tutkijan näkökulmasta. Hänen esityksensä pohjautui hänen omaan tutkimukseensa ympäristöpolitiikan tutkimusohjelmassa. Lyytimäen mukaan ilmastonmuutoksesta keskustellaan kaikkialla: mediassa, arkipuheissa, politiikassa ja sitä tutkitaan monesta eri tutkimussuunnasta, esimerkkeinä klimatologia, geologia, ympäristöteknologia, ympäristötaloustiede ja ympäristöpolitiikka. Ilmastossa tapahtuvat muutokset ovat monien tekijöiden summa, niiden aikajänne on pitkä ja muutoksiin liittyy aitoa epävarmuutta. Lyytimäki avarsi tietämystämme ilmastonmuutoksen historiasta, jonka juuret ulottuvat jopa 1800-luvulle. Kyseessä ei siis olekaan mikään ihan tuore asia. Ilmastotutkimus on lisääntynyt huimasti 1980-luvun lopulta alkaen ja se heijastuu myös uutisoinnin määrään. Mediaa on "syytetty" ilmastonmuutokseen liittyvien uutisten suurentelusta ja ylilyönneistä aihetta käsiteltäessä. Todellisuudessa ihmisillä on Lyytimäen mukaan erilaisia käsityksiä siitä, mikä on ylilyönti. Lyytimäki tarjoili esimerkkejä mahdollisista ylilyönneistä:
- Piittaamattomuus vs. ylivarovaisuus
- Jääkausi tulee? Löylyhuone tulee?
- Vedenpaisumus uhkaa?
- Bioenergia pelastaa? Ydinvoima pelastaa?
Ilmastohuoli on Lyytimäen mukaan läpäissyt yhteiskunnan tavalla tai toisella.

Saimme kuulla kolmen mielenkiintoisen asiantuntijan kattavat esitykset, jotka herättivät keskustelua kuulijoiden keskuudessa. Kysymyksiä nostattivat esimerkiksi Suomen hallituksen ilmastopolitiikka sekä olemassa olevan tiedon toteutusvaiheeseen jalostamisen hitaus.
Seminaari herätti ajattelemaan taas kerran, että mitä voisin itse tehdä energiankulutuksen vähentämiseksi ruohonjuuritasolla ja minkä mukavuuksien käyttöä olisin valmis vähentämään.

Alla olevien linkkien kautta löytyy tietoa ja vinkkejä meidän jokaisen hyödynnettäväksi (pienistä puroistahan kasvaa tunnetusti iso virta).

EUROOPAN KOMISSION SINÄ VAIKUTAT ILMASTONMUUTOKSEEN - KAMPANJA
http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/index_fi.htm
EUROOPAN KOMISSIO, YMPÄRISTÖ JA NUORET EUROOPPALAISET
http://ec.europa.eu/environment/youth/air/air_climate_fi.html
TALOUDELLISEN TUTKIMUSTOIMISTON VERKKOMATERIAALI
http://www.tat.fi/tat/fi/www/koulut/verkko_oppimateriaalit/ilman_muutosta/
ILMASTO.ORG - TIETOPAKETTI
http://www.ilmasto.org/
FORTUM
http://www.fortum.fi/ilmasto/?source=adwords
VR:n VIHREÄ VALINTA
http://www.vr.fi/ymparisto/?gclid=CISQlYKZy5cCFYsh3godyBxYTA

Seminaarin loppukevennys oli joululahjavinkki, jonka annan vapaaseen käyttöönne:
Katja Antilan tuore kirja "Pysäytä ilmastonmuutos" kertoo miten tavallinen suomalainen kuluttaja voi hillitä ilmastonmuutosta. Kirja tarjoaa kevyttä, mutta hyödyllistä ja kiinnostavaa joululukemista. Ehkäpä sen avulla saisimme sysäyksen maapallon pelastamiseen omalta osaltamme.

Kiitokset kaikille "Ilmasto muuttuu" - seminaariin osallistuneille ja erityisesti ajatuksia herättäneet esitykset pitäneille Johanna Kirkiselle, Tuuli Kaskiselle ja Jari Lyytimäelle.

Lämpenevistä säistä huolimatta toivotan kaikille oikein lumista Joulua!

Blogimerkintä blogista

Suomen poliittiseen keskusteluun on hyvää vauhtia nousemassa uusi aihe: maahanmuutto. Aihetta on aiemmin pidetty jonkinlaisena tabuna, tai ainakaan siitä ei ole ollut korrektia keskustella kuin yhdellä tavalla. Nyt kriittisiäkin puheenvuoroja on uskallettu antaa puolelta jos toiseltakin. Nyt on helppo uskaltaa. Uskaltamisen on tehnyt helpoksi Jussi Halla-aho.

Halla-aho on siitä erikoinen poliitikko, että hän ei ole perinteisessä mielessä poliitikko ollenkaan. Eikä hän ole minkään sortin julkimokaan. Jotakin hän on kuitenkin tehnyt, ja se jokin on Scripta - Kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogi.

Scripta sisältää pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, rasismia, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia. Toki muutkin käsittelevät näitä aiheita, mutta ei se yksinään takaa menestystä. Scriptan suosio perustuukin myös hyvin koukuttavaan kirjoitustyyliin sekä raa'an loogiseen ajatteluun.

Mitä voi pelkällä blogilla saada aikaiseksi? Liikanimen Mestari, koko maan 18. parhaan äänisaaliin ja paikan Helsingin kaupunginvaltuustosta. Ja mikä tärkeintä - haastaa ihmisiä ajattelemaan.

Ennen vaaleja Halla-ahosta lähinnä vaiettiin mediassa. Hän käsitteli aiheita, mitä muut eivät halunneet, uskaltaneet tai osanneet käsitellä. Aiheita mitä juuri kukaan ei käsitellyt, mutta mitkä ihmisiä kiinnosti. Vaalien jälkeen Halla-aho on saanut vuorostaan melko paljon medianäkyvyyttä. Lähinnä hänen niskaan on kaadettu likasanko toisensa jälkeen. On tehty tutkintapyyntöjä ja mitä kaikkea. Siinä on kyllä onnistuttu, ettei vieläkään ole kovin paljoa käsitelty itse aiheita.

Halla-ahon tapa kirjoittaa tekee joskus likasankojen kaatelusta kovin helppoa. Likasangot ovat kuitenkin jo kääntyneet kaatajiansa vastaan. Negatiivisestakin julkisuudesta on seurannut vain kävijäpiikkejä Scriptaan. Jos kävijä "erehtyy" vieläpä lukemaan kirjoituksia, on peli hyvinkin pitkälti sillä selvä. Halla-ahon kirjoituksiin voi suhtautua lähinnä kahdella eri tavalla: "Juuri näin, homma on kovassa nousussa!" tai "Ei näin, senkin rasisti!". Välimuotoja ei tunnu olevan.

Sama asenne tuntuu leimaavaan koko maahanmuuton ympärillä käytävää keskustelua myös Scriptan ulkopuolella. Aihe kuumentaa kovasti tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Joskus olisi hyvä kun osaisi vain rauhoittua ja kuunnella mitä "vastapuolella" on sanottavaa. Tämä pätee tietysti yleisesti myös muihinkin aiheisiin.

Ajatteletpa Scriptassa käsiteltävistä aiheista oletusarvoisesti mitä tahansa, niin suosittelen siihen tutustumista. Jos koet nykyisen maahanmuuton ja monikulttuurisen kehityksen myönteisenä asiana, niin ainakin pääset tutustumaan toisinajattelevien pätevimpään argumentointiin.

Miksi Suomessa maahanmuuton ympärille alkaa rakentua poliittisia voimia vasta nyt? Hihasta heilautan sellaisen teorian, että kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan lisääntyy käsi kädessä maahanmuuton määrän kanssa. Ruusuiset puheet eivät aina vastaa kansalaisten kokemuksia arjesta, ja se saa rohkeimmat meistä haastamaan niitä ruusuisia puheita. Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut merkittävä tekijä poliittisella kartalla niin Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa ja mitä näitä nyt on. Kaikissa mainituissa maissa maahanmuutolla on paljon pidempi historia kuin Suomessa. Suomi tulee vain jälkijunassa.

Nelosen uutisten tilaaman tutkimuksen mukaan, joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua negatiivisena ilmiönä. Ei siis ole ihme, että pinnan alla kuohuu. Nykyiset poliitikot eivät ole uskaltaneet tarttua aiheeseen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi uusien voimien nousu politiikkaan. Nyt aihe on tapetilla, eikä se sieltä pois lähde.