Blogimerkintä blogista

Suomen poliittiseen keskusteluun on hyvää vauhtia nousemassa uusi aihe: maahanmuutto. Aihetta on aiemmin pidetty jonkinlaisena tabuna, tai ainakaan siitä ei ole ollut korrektia keskustella kuin yhdellä tavalla. Nyt kriittisiäkin puheenvuoroja on uskallettu antaa puolelta jos toiseltakin. Nyt on helppo uskaltaa. Uskaltamisen on tehnyt helpoksi Jussi Halla-aho.

Halla-aho on siitä erikoinen poliitikko, että hän ei ole perinteisessä mielessä poliitikko ollenkaan. Eikä hän ole minkään sortin julkimokaan. Jotakin hän on kuitenkin tehnyt, ja se jokin on Scripta - Kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogi.

Scripta sisältää pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, rasismia, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia. Toki muutkin käsittelevät näitä aiheita, mutta ei se yksinään takaa menestystä. Scriptan suosio perustuukin myös hyvin koukuttavaan kirjoitustyyliin sekä raa'an loogiseen ajatteluun.

Mitä voi pelkällä blogilla saada aikaiseksi? Liikanimen Mestari, koko maan 18. parhaan äänisaaliin ja paikan Helsingin kaupunginvaltuustosta. Ja mikä tärkeintä - haastaa ihmisiä ajattelemaan.

Ennen vaaleja Halla-ahosta lähinnä vaiettiin mediassa. Hän käsitteli aiheita, mitä muut eivät halunneet, uskaltaneet tai osanneet käsitellä. Aiheita mitä juuri kukaan ei käsitellyt, mutta mitkä ihmisiä kiinnosti. Vaalien jälkeen Halla-aho on saanut vuorostaan melko paljon medianäkyvyyttä. Lähinnä hänen niskaan on kaadettu likasanko toisensa jälkeen. On tehty tutkintapyyntöjä ja mitä kaikkea. Siinä on kyllä onnistuttu, ettei vieläkään ole kovin paljoa käsitelty itse aiheita.

Halla-ahon tapa kirjoittaa tekee joskus likasankojen kaatelusta kovin helppoa. Likasangot ovat kuitenkin jo kääntyneet kaatajiansa vastaan. Negatiivisestakin julkisuudesta on seurannut vain kävijäpiikkejä Scriptaan. Jos kävijä "erehtyy" vieläpä lukemaan kirjoituksia, on peli hyvinkin pitkälti sillä selvä. Halla-ahon kirjoituksiin voi suhtautua lähinnä kahdella eri tavalla: "Juuri näin, homma on kovassa nousussa!" tai "Ei näin, senkin rasisti!". Välimuotoja ei tunnu olevan.

Sama asenne tuntuu leimaavaan koko maahanmuuton ympärillä käytävää keskustelua myös Scriptan ulkopuolella. Aihe kuumentaa kovasti tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Joskus olisi hyvä kun osaisi vain rauhoittua ja kuunnella mitä "vastapuolella" on sanottavaa. Tämä pätee tietysti yleisesti myös muihinkin aiheisiin.

Ajatteletpa Scriptassa käsiteltävistä aiheista oletusarvoisesti mitä tahansa, niin suosittelen siihen tutustumista. Jos koet nykyisen maahanmuuton ja monikulttuurisen kehityksen myönteisenä asiana, niin ainakin pääset tutustumaan toisinajattelevien pätevimpään argumentointiin.

Miksi Suomessa maahanmuuton ympärille alkaa rakentua poliittisia voimia vasta nyt? Hihasta heilautan sellaisen teorian, että kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan lisääntyy käsi kädessä maahanmuuton määrän kanssa. Ruusuiset puheet eivät aina vastaa kansalaisten kokemuksia arjesta, ja se saa rohkeimmat meistä haastamaan niitä ruusuisia puheita. Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut merkittävä tekijä poliittisella kartalla niin Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa ja mitä näitä nyt on. Kaikissa mainituissa maissa maahanmuutolla on paljon pidempi historia kuin Suomessa. Suomi tulee vain jälkijunassa.

Nelosen uutisten tilaaman tutkimuksen mukaan, joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua negatiivisena ilmiönä. Ei siis ole ihme, että pinnan alla kuohuu. Nykyiset poliitikot eivät ole uskaltaneet tarttua aiheeseen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi uusien voimien nousu politiikkaan. Nyt aihe on tapetilla, eikä se sieltä pois lähde.