Vaikka tunnetusti vastustankin populismia ja EU-vastaisuudella retostelua, on minunkin pakko nyt ryhtyä eskoseppäseksi ja kysyä kysymys liittyen uuteen Lissabonin sopimukseen. Kysymykseni kuuluu: Kuinka demokraattista on hyväksyä uusi perussopimus Lissabonissa, kun se eroaa vain marginaalisesti hylätystä perustuslaillisesta sopimuksesta? Siis sen jälkeen kun Ranska ja Alankomaat äänestivät yhteisten sääntöjen mukaan perustuslain romukoppaan 2005, miten on mahdollista, että käytännössä sama sopimus nyt kuitenkin allekirjoitetaan Lissabonissa?
Ja nyt ei pidä ymmärtää minua väärin. Henkilökohtaisesti kannatin aikoinaan perustuslaillista sopimusta ja kannatan lämpimästi myös uutta Lissabonin sopimusta. Mielestäni myös kansanäänestykset perustuslaista aikoinaan olivat tarpeeton ratkaisu. Mutta ne kuitenkin pidettiin, ja lopputuloksena perustuslaki ei tullut voimaan. Jollakin tavalla demokratiakäsitystäni vastaan taistelee nyt se, että käytännössä sama sopimus on kuitenkin allekirjoitettavana Lissabonissa. Toki siihen on tehty kosmeettisia eroja, mutta voiko joku rehellisesti sanoa, että kyseessä ei olisi sisällöltään sama paketti?
Nyt haastankin kaikki lainopilliset kyvyt kertomaan minulle sen merkittävät eron perustuslaillisen ja Lissabonin sopimuksen välillä, joka oikeuttaa jälkimmäisen voimaanastumisen perustuslain kaaduttua sääntöjenmukaisella tavalla. Ja sinänsä Lissabonin sopimuksenkaan voimaanastuminen ei ole kirkossa kuulutettu. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se täytyy ratifioida joka jäsenmaassa. Kansanäänestyksiä vältetään tällä kertaa taatusti, mutta Irlannissa tämä ei onnistu. Kansallisen lainsäädännön vuoksi kansanäänestys on järjestettävä. Eli on olemassa ainakin teoreettinen mahdollisuus, että Irlanti ei ratifioisi Lissabonin sopimusta ja näin sopimus ei astuisi voimaan.
Kriittinen kirjoitus antanee riemunaihetta tälläkin sivustolla toisinaan vieraileville nationalisteille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että EU on edelleen paras foorumi ratkaista yhteisiä ongelmia Euroopassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tiettyjen toimintatapojen kyseenalaistamatta jättämistä. Kissa pitää nostaa pöydälle ja jatkaa reilusti kamppailua kohti demokraattisempaa unionia.
Ja nyt ei pidä ymmärtää minua väärin. Henkilökohtaisesti kannatin aikoinaan perustuslaillista sopimusta ja kannatan lämpimästi myös uutta Lissabonin sopimusta. Mielestäni myös kansanäänestykset perustuslaista aikoinaan olivat tarpeeton ratkaisu. Mutta ne kuitenkin pidettiin, ja lopputuloksena perustuslaki ei tullut voimaan. Jollakin tavalla demokratiakäsitystäni vastaan taistelee nyt se, että käytännössä sama sopimus on kuitenkin allekirjoitettavana Lissabonissa. Toki siihen on tehty kosmeettisia eroja, mutta voiko joku rehellisesti sanoa, että kyseessä ei olisi sisällöltään sama paketti?
Nyt haastankin kaikki lainopilliset kyvyt kertomaan minulle sen merkittävät eron perustuslaillisen ja Lissabonin sopimuksen välillä, joka oikeuttaa jälkimmäisen voimaanastumisen perustuslain kaaduttua sääntöjenmukaisella tavalla. Ja sinänsä Lissabonin sopimuksenkaan voimaanastuminen ei ole kirkossa kuulutettu. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se täytyy ratifioida joka jäsenmaassa. Kansanäänestyksiä vältetään tällä kertaa taatusti, mutta Irlannissa tämä ei onnistu. Kansallisen lainsäädännön vuoksi kansanäänestys on järjestettävä. Eli on olemassa ainakin teoreettinen mahdollisuus, että Irlanti ei ratifioisi Lissabonin sopimusta ja näin sopimus ei astuisi voimaan.
Kriittinen kirjoitus antanee riemunaihetta tälläkin sivustolla toisinaan vieraileville nationalisteille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että EU on edelleen paras foorumi ratkaista yhteisiä ongelmia Euroopassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tiettyjen toimintatapojen kyseenalaistamatta jättämistä. Kissa pitää nostaa pöydälle ja jatkaa reilusti kamppailua kohti demokraattisempaa unionia.
Tekstit
2 kommenttia:
Kannattaa lukaista Lissabonin sopimuksen merkitys:
http://www.brusselsjournal.com/node/2773
Euroopan Yhdysvallat syntyy tuon sopimuksen perusteella ja kansallinen päätösvalta häviää perustuslakia myöden.
Ehkä YLE ja Helsingin Sanomat ovat jo pitemmällä kuin me muut. Kumpikin julkaisi Uppsalassa määrätyn suomen kielen puhumiskiellon KOTIMAAN UUTISISSA.
Lähetä kommentti