Civilization as we know it is coming to an end soon. Kun tuollainen lause tulee verkkosivulla ensimmäisenä vastaan, on syytä harkita siirtymistä selväjärkisimmille sivuille. Se oli kuitenkin jo liian myöhäistä, sillä mielenkiintoni oli herännyt.
Sivusto käsitteli ilmiötä nimeltä Peak oil. Peak oil tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin maapallolla tuotetun öljyn määrä lähtee laskuun. Lasku johtuu yleensä siitä, että tunnetut öljylähteet ovat ehtyneet, eikä korvaavia lähteitä ole löytynyt tarpeeksi. Termin isä on öljy-yhtiö Shellin työntekijä M. King Hubbert, joka ennusti vuonna 1956 Yhdysvaltain öljyntuotannon kääntyvän laskuun viimeistään vuonna 1970. Ennustukselle lähinnä naureskeltiin, mutta se osui kuitenkin oikeaan. Sittemmin usea öljyntuottajamaa on kokenut vastaavan: Iso-Britannia, Norja ja Iran nyt muutama mainitakseni. Koko maapallon öljyntuotanto on kasvanut aina vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen tuotantomäärät ovat olleet hyvin tasaiset. Mihinkä suuntaan tuotanto lähtee kehittymään? Mitä väliä tällä kaikella on ylipäätään?
Koko maapallon öljyntuotannon huipun ajankohdasta on monta valistunutta arvausta. Pessimistisien arvauksien mukaan huippu on jo koettu. Optimistisimmat sijoittavat sen parinkymmenen vuoden päähän. Tarkan ajankohdan voi määritellä vasta usean vuoden kuluttua huipusta. Kun huippu on ohitettu ja tuotanto lähtee laskuun, ampaisee öljyn hinta nopeaan nousuun. Eikä hinnan nousulle tule olemaan näkyvissä loppua, sillä tarjonta kutistuu nopeasti. Vaikka öljyntuotanto ei edes ole vielä laskussa, on öljyn hinta kolminkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Öljyä käytetään kaikkialla: polttoaineissa, vaatteissa, kännyköissä, tietokoneissa, ruokien paketeissa, rakentamisessa, asfaltissa, leluissa, kemikaaleissa jne. Elintapamme ja yhteiskuntamme ovat pitkälti rakentuneet (halvan) öljyn varaan. Öljyn keskeisen merkityksen ymmärtää vasta kun sitä ei ole saatavilla. Korvikkeet ovat joko huonoja, kalliita, tai sitten niitä ei ole. Peak oilin seuraukset tulevat olemaan vähintäänkin yhteiskuntia ravistelevia. Tilannetta pahentaa se, että emme juurikaan ole varautuneet siihen.
The Crude Awakening -dokumenttielokuva käsittelee aihetta kattavasti ja on nähtävillä YLE-areenalla tästä linkistä: Ulkolinja: Öljy loppuu, mitä sitten?
Tutustu myös:
The Oil Drum - Peak oilia ja muita energia-aiheita monipuolisesti käsittelevä sivusto.
Life After the Oil Crash - sama hieman synkemmin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Millä lämpää eduskuntatalo? Vastaus: Kaukolämmöllä, joka tuotetaan kivihiilellä.
Kuinka moni ns. eurooppanuoristakin pyrkii sinne kivihiilen lämpöön?
Vastaukseksi Jamille -ja muillekin
Varmasti monen eurooppanuoren haave ja tavoite on päästä vaikuttamaan asioihin. Muutenhan toimintamme olisi tyhjää.
Haluan nyt painottaa sitä, että oman tulkintani mukaan tässä blogi-tekstissä ei otettu kantaa siihen, millä energiamuodolla eduskuntatalo lämpiää. Pointti oli jokin aivan muu. Hienoa olisi, jos Helsinki luopuisi kivihiilen käytöstä ja siirttyisi uudistuvan energian käyttöön. Keinojahan meillä on, mutta syntyvien taloudellisten kustannusten pelko ja todellisen poliittisen tahdon puuttuminen hidastavat siirtymisprosessia uusiutumattomista uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Me Eurooppanuoret, ainakin täällä Jyväskylässä, pyrimme ensisijaiseti herättämään keskustelua ajankohtaisista aiheista. Tavoitteenamme on ottaa kantaa mieltä askarruttaviin asioihin. Emme me pysty parantamaan maailmaa, vaikka miten kovasti haluaisimme. Voimme vain pyrkiä vaikuttamaan ihmisiin ja heidän ajatusmaailmaansa, jotta tärkeiksi kokemamme asiat saisivat huomiota ja ehkä pysäyttäisivät ihmiset ajattelemaan. Tavoitteenamme on saada ihmiset ajattelemaan, keskustelemaan ja muuttamaan toimintatapojaan -uskon, että sitä kautta me voimme vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Ja siihen, että maailma olisi tulevaisuudessa parempi paikka.
Maria, JEN pj 2008
Sulkevatko ongelmien huomaaminen ja niihin vaikuttaminen toisensa pois? Ympäristöasioista huolehtimisen vastuun on keskusteluissamme siirryttävä yksittäisille ihmisille nipottamisesta meitä kaikkia sitoviin järjestelyihin. Miksi vierittää syyllisyyttä sinne minne se ei kuulu eli yksittäisten ihmisten niskoille? Monia meistä turhauttaa se, miten hitaasti parannuksia saadaan aikaan - pulmien olemassolo on ensin tajuttava. Nyt energiapula ja ilmastonmuutos ovat tapetilla.
Puuhailin tänä päivänä Kävelykadulla Polttava kysymys -kampanjan puolesta. The Big Ask laukaistiin 19.2.2008 yhteensä 17 Euroopan maassa, esikuvana Iso-Britannian onnistunut kampanja, jonka seurauksena hallitus on sitoutunut tähän mennessä edistyksellisimpään ilmastolakiin vuosittaisista päästövähennyksistä. Tavoitteena on vaikuttaa kansanedustajiin, nyt etupäässä ympäristövaliokuntaan, mm. tasaisella virralla tavallisten kansalaisten allekirjoittamia postikortteja, joissa pyydetään tukemaan kyseistä lakia. Kuinka moni ihminen oikeasti ottaa yhteyttä kansanedustajaansa? Yhteydenotto, pienikin, lähestyy suoraa demokratiaa. Ongelmat eivät ole pelkästään surkuteltavia - niiden kääntöpuolena on haaste, mahdollisuus vaikuttaa.
Parasta kampanjan tiimoilta on ollut oikeasti tajuta se, ettei tulevaisuus tai sivilisaatiomme ole hukassa. Luvassa on lämpenevää, luvassa on puutetta - mutta romahdus vältetään säästämällä ja leikkaamalla jo nyt. Ennätämme vielä, kun toimimme määrätietoisesti.
Lisätietoja tämän hienon mainospuheen jälkeen: http://www.polttavakysymys.fi/
Maria kirjoitti:
"Haluan nyt painottaa sitä, että oman tulkintani mukaan tässä blogi-tekstissä ei otettu kantaa siihen, millä energiamuodolla eduskuntatalo lämpiää."
Tästä juuri on kysymys: "Hyvä" poliitikko haluaa käsitellä asioita mahdollisimman abstraktilla tasolla.
Äänestäjä haluaa konkretiaa ongelmanratkaisuun: "Millä lämpiää eduskuntatalo?"
Tästä seuraa ristiriita äänestäjän ja poliitikon (sellaiseksi pyrkivän) välillä, koska äänestäjä haluaa ratkaista konkreetteja ongelmia. Poliitikko "globaaleja".
Jo Niccolo Macchiavelli neuvoi ruhtinasta kääntämään kansalaisten huomion toisaalle, ruhtinaskunnan ulkopuolelle.
Poliitikolle mieluisampaa on puhua "globaalista lämpenemisestä" eduskuntatalossa kuin siitä millä eduskuntatalo lämpiää ja yhdistää oma toimintansa siihen ongelmaan, josta hän paasaa muille.
Lähetä kommentti