Suomi on kaikenkarvaisten yhdistysten luvattu maa. Minäkin olen sen huomannut ja käytännössä kokenut pienen elämäni aikana. Olen kotoisin pieneltä maalaiskylältä ja vaikka kylä olisi kuinka pieni tahansa, toimii siellä nopean laskutoimituksen mukaan ainakin puoli tusinaa yhdistystä nuorisoseurasta metsästysseuraan. Ja onnekseni voin sanoa, että ne todella toimivat. Ilman yhdistyksiä kylä olisi jo tuhoon tuomittu.
Yhdistykset kielivät siitä, että ihmiset haluavat vaikuttaa ja toimia. Yhdistystoiminnassa oma napa tai lähipiirin navat eivät ole niitä tärkeimpiä vaan yhteistä hyvää halutaan jakaa laajemminkin. Voisin kai omasta puolestani kotikyläni nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä sanoa, että kylän ihmiset voivat hyvin silloin, kun heille järjestää toimintaa. Ilman toimintaa ei olisi kohta kylääkään. Kuka sitä nyt maalaiskylään muuttaisi, jos siellä ei olisi sitä me-henkeä, joka tekee kylästä kylän.
Yhdistykset ovat tärkeitä myös kaupungeissa. Missäpä sitä muuten saisi tuntea yhteenkuuluvuutta suuremman joukon kanssa kuin yhdistyksessä? Yhdistykset tekevät kaupungista kiinnostavan. Miten esimerkiksi Jyväskylä pärjäisi ilman JEN:iä? No, luulen ehkä liikoja yhdistyksestämme, mutta uskon, että silläkin on paikkansa yhdistysten maassa. Kuka olisi antanut tiivistettyä tietoa EU:sta työnantajana ellei JEN olisi tehnyt sitä tammikuussa? Tai kuka herättäisi leppoisaa keskustelua EU:sta ellei JEN tekisi sitä Viiniä ja patonkia –illoissa? Kaiken tiedon lisäksi JEN tarjoaa todella mukavia ihmisiä ja sosiaalista elämää, jota välillä kaipaa tenttikirjakasan alla maatessaan. En voi sanoa muuta kuin että onneksi lähdin mukaan toimintaan!
Oppikaa siis tästä: Yhdistykää!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Yhdistymisestä puheenollen. 3 kuntaa yhdistyy Jyväskylän seudulla Uudeksi Jyväskyläksi.
Tätä kuntaliitosta markkinoitiin Jyväskylän painoarvon kasvamisella. Kun kunta koostuu kuntalaisista niin eikö silloin kunkin yksittäisen jyväskyläläisen painoarvo ole kasvanut? Ainakin vähän?
Toivoisin että joku paremmalla laskupäällä varustettu ihminen,esim. eurooppanuori, esittäisi laskelman mitenkä paljon yksittäisen kuntalaisen painoarvo on nyt kasvanut.
Jyväskylän uusi painoarvo: Asukkaiden lukumäärä vs. aikaisempi painoarvo jtkn.?
Joka tapauksessa mielestäni tämänpäiväisten kirjoitukseni painoarvo Uuden Jyväskylän asukkaana on suurempi kuin aikaisemmin. Määrää en osaa määritellä kuinka paljon, mutta mielestäni selvästi kuitenkin.
Niin kovin jää teoreettiseksi ja abstraktiksi tämän Uuden yhdistyvän Jyväskylän painoarvo kun siitä ei edes KTT Hannu Tervo osannut mitään laskentakaavaa esittää,vaikka Ksml:n kolumnissaan hänkin hehkutti, että "painoarvo kasvaa".
Vaikka aika kauas Maijan alkuperäisestä aiheesta meneekin, niin kommentoinpa silti hieman.
Jyväskylän painoarvohan ilmeisesti kasvaa kuntaliitoksen myötä, kun kaupungin alue, väkiluku ja varallisuus nousevat. Yksittäisen asukkaan painoarvo Jyväskylän sisällä taas laskee, koska asukkaita on enemmän.
Sama toimii Euroopan Unionissa. Kun mukaan tulee uusia jäsenmaita, vähenee väistämättä vanhojen jäsenmaiden painoarvo. Samalla kuitenkin Unionin painoarvo kasvaa. Jokainen voi sitten itse miettiä sitä, onko parempi olla yhtenä pienenä vaikuttajana vaikutusvaltaisessa kokonaisuudessa, vai suurena vaikuttajana kokonaisuudessa jonka painoarvo on lähes olematon. Onko mielummin osa suurta kokonaisuutta joka voi valvoa merkittävästi jäsentensä etuja, vai itsenäinen toimija vailla vaikutusvaltaa.
Lähetä kommentti