Puhetta ja toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Tällä hetkellä, vihdoinkin, sanapari ilmastonmuutoksen torjuminen esiintyy lähes jokaisen tapaamisen yhteydessä, joita EU-maiden kesken järjestetään. Ilmastonmuutos on astunut ulos kaapista ja ympäristöasioiden osastoilta osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa lähes kaikilla areenoilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole vain ympäristöministerin tai ympäristövaliokunnan tehtävä, vaan se kuuluu kaikille. Vaatimukset nopeista, tehokkaista ja laaja-alaisista ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyvistä toimista ymmärtää nyt (lähes) jokainen eurooppalainen. Ilmastonmuutos tuntuu välillä terminä jo niin kuluneelta, että kyllästyttää.
Puhetta on paljon, mikä tietysti on toivottavaa. Toisaalta pelkkä fraasin "Ilmastonmuutosta pitää torjua" hokeminen mantran tavoin kyllästymiseen asti ei auta hidastamaan ilmiön kehittymistä tarvittavalla tavalla. Sen lisäksi, että asia otetaan esille ja siitä keskustellaan ei riitä. Tarvitaan myös päätöksiä ja niiden toimeenpanoa.
Kioton pöytäkirjan ensimmäinen velvoitekausi päättyy vuonna 2012. Nyt käynnissä olevien neuvottelujen tarkoituksena on luoda uusi maailmanlaajuinen sopimus ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästöjen vähentämisen osalta Euroopan unioni on esittänyt, että vuoteen 2020 mennessä kehittyneiden maiden tulisi vähentää kasvihuonepäästöjään noin 30 prosenttia. EU sitoutuu jo ennen kansainvälisen sopimuksen valmiiksi saattamista vähentämään päästöjään 20 prosentilla. Komission suosittamiin energiatoimiin sisältyvät energiatehokkuuden parantaminen,
uusiutuvien energialähteiden osuudet kasvattaminen sekä ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva politiikka. Lisäksi on muun muassa vahvistettava päästökauppajärjestelmää.
Yksinään ei Euroopan unioni voi ilmaston lämpenemistä pysäyttää, tarvitaan kansainvälinen sopimus johon myös esimerkiksi Kiina, Intia sekä USA saadaan sitoutumaan. EU:lla on kuitenkin mahdollisuus asettua tärkeään rooliin ilmastoneuvottelujen aktiivisena toimijana ja kantavana voimana.
Nyt on aika puhua-
ja toimia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
Nyt on todettu, että mm. avioerot pahentavat ilmaston muutosta. Syy on siinä, että yksinasuvat kuluttavat enemmän per henkilö energiaa. 2 ihmistä saman lampun alla kuluttaa vähemmän.
Tuosta seuraa, että pahimmat ilmaston saastuttajat Suomessa elävät kaupunkien yksiöissä. Ja mitenkäs opiskelijat asuvatkaan?
Erikoista on myös se,että Stadingradissa on suurin huoli ilmaston saastumisesta mediaa kun seuraa. Kuitenkin Helsinki tuottaa kaukolämmön kivihillellä. Ml. eduskunnan lämmityksen.
Hei Jami ja kiitos aktiivisesta kommentoinnistasi!
Mutta...Onko Jami sinulla henkilökohtaisia patoutumia meitä opiskelijoita kohtaan? On alkanut jotenkin tuntua siltä kirjoituksistasi päätellen. Korjaa, jos olen väärässä.
On varmasti ihan totta, että yksin elävät kuluttavat enemmän energiaa. Tämä todennäköisesti pätee ainakin kaupunkien keskustoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä asuvien kohdalla, kun asumismuotona useimmiten on kerrostalo.
Kuitenkin yksin n.30neliön kerrostaloyksiössä asuva henkilö kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin lähiön omakotitalossa asuva pariskunta, missä esim. lämmitys ja liikkuminen (autolla) töihin tuottavat hämmästyttävän suuren osan vuosittaisesta per/hlö laskettavasta kulutuksesta. Kaupunkien asukkaat yleisesti asuvat tehokkaammin (vähemmän asuinneliöitä/hlö, vähemmän lämmityskustannuksia/hlö jne) kuin taajamissa tai niiden ulkopuolella asuvat.
Mielestäni ei suoraan voi vetää sitä johtopäätöstä, että pahimmat ilmaston saastuttajat Suomessa löytyvät kaupunkien yksiöistä. Eiköhän liikenteen ja omakotitalojen suosion kasvu selitä paremmin kasvavaa energian kulutusta sekä päästöjen lisääntymistä. Ja pakko vielä sanoa, että opiskelijathan ne ovat kompaktin asumisen asiantuntijoita. Voin melkeimpä taata, että kuka tahansa ylioppilaskylän soluasunnoissa asuva opiskelija kuluttaa työssäkäyvää yksiössä/kaksiossa asuvaa vähemmän. Lisäksi opiskelijat ovat yksi valveutuneimmista ihmisryhmistä esimerkiksi kierrättämiseen ja energian säästöön.
Ja Stalingradissa huoli ilmaston saastumisesta voi johtua siitä, että siellä on jo vuosi kaudet ollut heikko ilmanlaatu. Suurkaupungeissa mm. liikenteen päästöt pilaavat ilmaa. Ja liikenne sen kun jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti.
Lähetä kommentti