EU:lla ja sen kansalaisilla on mielenkiintoinen viha-rakkaussuhde itäiseen naapurisuurvaltaamme Venäjään. Toisaalta Venäjä nähdään eräänlaisena mahdollisuuksien maana - EU käykin paljon kauppaa Venäjän kanssa ja Venäjälle EU on kauppakumppanina erityisen tärkeä. EU:n piirissä toivotaan, että Venäjällä tapahtuisi demokratian läpimurto. Uskaliaimmat puhuvat jopa Venäjän liittämisestä Euroopan Unioniin sitten, kun se täyttäisi EU-jäsenyyden vaatimat kriteerit.
Toisaalta Venäjän ja EU:n välisiä suhteita on kuitenkin viimeaikoina hiertänyt muun muassa talvinen Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukriisi ja Venäjän-Georgian sota. Yhteistä molemmissa tapahtumissa on se, että ne koskettivat kumpikin läheisesti EU:ta ja se, että kummankin aikana EU pyrki varsin aktiivisesti vaikuttamaan Venäjän toimintaan retorisin keinoin. Ongelmana molempien kriisien aikana kuitenkin oli, että varsinainen vuoropuhelu Venäjän ja EU:n välillä oli kovin vähäistä.
Jos ajatellaan esimerkiksi kaasukriisiä, voidaan hyvin todeta, että se ei ollut kummallekaan osapuolelle taloudellisesti eikä muutenkaan hyvä tilanne. Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom teki huomattavat tappiot ja toisaalta valtaosalta Euroopan maista jäi kaasut saamatta. Tämä ei kaasun vastaanottajienkaan kannalta ihan mitätön asia ollut, sillä Venäjä toimittaa merkittävän osan Eurooppaan tulevasta kaasusta. Kaasuntoimitusten katkeamisilla oli suorat vaikutukset niin kotitalouksiin kuin teollisuuteenkin Euroopassa. Toisaalta Venäjä ja Ukraina menettivät uskottavuuttaan kauppakumppaneina.
Perjantaina 6.2. Jose Manuel Barroson johtama valtuuskunta kävikin Moskovassa keskustelemassa Venäjän valtionpäämiesten kanssa EU:n ja Venäjän välisistä suhteista ja siitä, kuinka tulevaisuudessa esimerkiksi kaasukriisin kaltaisilta molempien osapuolien toimintaa vaikeuttavilta ongelmilta vältyttäisiin. On erityisen tärkeää, että juuri tämänkaltaista yhteydenpitoa lisätään ja pidetään aktiivisesti yllä. Aktiivisella vuoropuhelulla ja yhteistyöllä Euroopan Unioni ja Venäjä voisivat saavuttaa tilanteen, jossa pystyttäisiin ennakoimaan kriisit huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja näin voitaisiin ruveta vastatoimiin jo ennen niiden laukeamista. Yhteistyö olisi kummallekin osapuolelle myös taloudellisesti kannattavaa, sillä näin voimavaroja pystyttäisiin yhdistelemään ja kohdistamaan tehokkaammin yhteisten etujen ajamiseen. Yhteistyö olisi tärkeää myös koko ajan voimistuvaa talouden taantuman hoitoa ajatellen. Molempien osapuolten olisi nyt kyettävä aikuismaiseen vuoropuheluun, jossa asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.
Ville Kari, Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja 2009
perjantai 6. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti