Harva olisi viisi vuotta sitten uskonut, että nykypäivänä sosiaalinen kanssakäyminen, omalla nimellä esittäytyminen ja jopa mielenosoittaminen tapahtuisi suurilta osin Internetissä. Mark Zuckerberg Harvardin yliopistosta kuitenkin uskoi luodessaan Facebookin vuoden 2004 alussa. Jopa ensimmäinen valtuutettu haaste on jo välitetty yksityishenkilölle Facebookin kautta.
Facebookin menestys johtuu suurelta osin siitä, että se kokoaa ihmiset yhteen ja yhteydenpito on todella helppoa. Vanhoihin opiskelu-, työ- ja armeijakavereihin voi vaivatta pitää yhteyttä Facebookin kautta. Facebook on tällä hetkellä profiloitunut melko vankasti nuorten palveluksi, mutta vanhemman sukupolven rohkeimmat ovat jo liittyneet myöskin mukaan.
Usein kuulee väittämiä että verkkoyhteisöt syövät aikaa ihmisten aidoilta kohtaamisilta, joka varmasti ääritapauksissa pitää paikkansa. Mielestäni kuitenkin esimerkiksi Facebook edistää kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia mm. kokoontumisien sopimispaikkana, sekä tapahtumien mainostuspaikkana. Myös ns. kimppakyyti-ryhmät ovat mielestäni hieno esimerkki siitä miten samaan paikkaan matkustavat voidaan koota yhteen ja näin säästää bensakuluissa.
Yksityisyydensuoja verkkoyhteisöissä on herättänyt paljon keskustelua. Facebook on halunnut säilyttää ihmisten tietoja, vaikka he olisivat poistuneet palvelun piiristä. Kyse ei ole kuitenkaan mistään salaliitosta, vaan halusta säilyttää jaettu materiaali henkilön poistuessa palvelusta. Ongelmallista on se, että verkkoyhteisöjen kansainvälisyydestä johtuen myös lainsäädännön tulkinta on vaikeaa. Vastuu siirtyy käyttäjälle, joka ei ole mielestäni hyvä asia, sillä en ole itse ainakaan koskaan tavannut henkilöä, joka lukisi käyttöehdot liittyessään johonkin palveluun.
Facebookista on tullut ihmisten vapaa-ajan kokoontumispaikka, mutta on vain ajan kysymys milloin Facebook-tyylinen ratkaisu leviää myös yritysmaailmaan. Se voisi toimia todella hyvin nykyään vallitsevassa projektivetoisessa työympäristössä. Ratkaisu edistäisi etenkin yritysten välistä tiedonsiirtoa, sillä usein yritysten sisäiset verkot ovat jo valmiiksi toimivia. Työelämän kanssakäymisen siirtäminen täydellisesti verkkoon vaatii ponnistuksia, sillä usein työnteossa käytetty tieto on salaista ja se halutaan sellaisena myös pitää. Myöskin toimiminen yksityishenkilönä ja yrityshenkilönä tulisi erottautua tarkasti toisistaan, ja niiden pitäisi olla toistensa näkymättömissä, niin kuin oikeassakin elämässä.
Kunhan yritykset ovat saatettu sosiaaliseen verkkoon, voisi seuraavaksi laajentaa myös valtioihin. Mikäs sen kätevämpää kuin katkaista diplomaattisuhteet tai julistaa sota Facebookissa. Samaan aikaan kun yksityishenkilöt ilmottavat statuksessaan pesevänsä pyykkiä, niin valtiot voisivat ilmoittaa esimerkiksi lakiuudistuksistaan. Olisi myös mukava nähdä millä valtiolla on eniten Facebook-kavereita. Suomella olisi varmaan paljon frendejä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti