Pienikin voi vaikuttaa

Ympäristön tila on eurooppalaisten ja kaikkien maailman ihmisten yhteinen huolenaihe. Aikaisemmin tässä blogissa on keskusteltu ilmastonmuutoksesta, jonka suitsimiseen olisi kaikkien maailman päättäjien sitouduttava. Tavallinen ihminen kokee usein itsensä melko avuttomaksi tässä asiassa, sillä peruspallontallaajalla ei juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa suuryritysten saastepäästöihin ja jatkuviin sademetsien tuhoamishakkuisiin. Lähiaikoina on kuitenkin noussut ilmastonmuutos-käsitteen rinnalle lähes muoti-ilmiöksi kaikenlainen kotitalouksien energiasäästäminen, joka toisaalta auttaa luontoa, mutta myös hellii kuluttajan lompakkoa. Monet lehdet ovat olleet kevään aikana pullollaan energiansäästöohjeista, joissa muun muassa neuvotaan, kuinka paljon energiaa säästyy, kun sammuttaa sähkölaitteet kokonaan, eikä jätä stand by -tilaan. Monet kotitaloudet ovat varmasti jo myös oppineet käyttämään hehkulamppujen sijasta energiansäästälamppuja. Energiaa voidaan säästää myös vettä säästämällä, jossa myös vaikuttavat pienet teot. Monet energiansäästövinkit ovat olleet jopa melko yllättäviä, joita ei ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Yksi tällainen liittyy hampaiden pesuun, jossa kerrottaan säästyvän paljon vettä, jos käyttää hammasharjamukia, eikä huuhtele harjaa ja suuta suoraan hanan alla. Nämä ohjeet tukevat myös Euroopan komission tavoitteita, joiden mukaan kansalaisille olisi annettava tietoa ympäristöä säästävien valintojen tekemiseen. (ks. http://europa.eu/pol/env/overview_fi.htm)

Energiasäästöajattelu on siirtynyt myös talonrakentajien kuumaksi puheenaiheeksi. Aikaisemmin kotitalouksilla ei ollut monia lämmitysvaihtoehtoja, mutta nyt tarjonta on laajempi. Yksi käytetyimmistä lämmitysmuodoista vaikuttaisi olevan maalämpöpumppu, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa eli auringon lämmöstä syntyvää maalämpöä. Mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta kuulostaa passiivi talo, jossa ei ole lainkaan lämmitysjärjestelmää. Tällainen talo lämpeää aurinkokeräimien, ikkunoiden, varaavien rakenteiden ja koneista, valaistuksesta sekä ihmisistä hohkavan lämmön avulla. Tällaisen talon rakentaminen on kallimpaa kuin perustalon, mutta maksaa varmasti itsensä takaisin pitkällä aikavälillä, kun energian hinta vain jatkaa nousemistaan. Ympäristöasioissakin on aina mukana rahakysymys, sillä kuluttajien valintoihin vaikuttavat ennen kaikkea kulut. Passiivi talon rakentajille hyödyt näkyisivät alkuvuosina lähinnä luonnon hyvinvointina, ja vasta myöhemmin energialaskusäästöinä.

Näin grilli-, festari- ja rantakauden alussa on myös syytä kiinnittää huomiota roskaamiseen. Makkarapaketit, karkkipussit, kaljapullot ja muut nautiskelutuotteiden jätökset eivät kuulu luontoon, jossa ne vain lisäävät – sitä niin kuuluisaa – ilmastonmuutosta. Jyväskylän Eurooppanuorten nimissä annan kiitosta ”roska päivässä” –liikkeen perustajalle Tuula-Maria Ahoselle, joka on haastanut jo vuodesta 2000 lähtien ihmisiä keräämään edes yhden roskan päivässä. (ks. http://www.roskapaivassa.net/) Liikkeen idea on erinomainen, sillä se herättää ja saa tajumaan, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Monesti ihmisten aktivoitumista hyvien ideoiden taakse täytyy kuitenkin hieman tukea. Ehdottaisinkin, että Jyväskylän Eurooppanuoret ja muut nuorisoyhdistykset antaisivat muille esimerkkiä ja osallistuisivat ensi keväänä Jyväskylän kaupungin järjestämään siivoustalkooseen, jossa siivotaan lumen alta paljastuvia roskia.

Sitä odotellessa,

nouki roska päivässä,

sillä pienikin voi vaikuttaa.