Terveiset EU:hun Sveitsistä

Terveisiä vaihteeksi EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Töiden loputtua Suomessa muutin toukokuun alussa Zürichiin töihin suuren investointipankin tietojärjestelmäosastolle. Jyväskylässä opiskeleva vaimoni on asunut vuosien mittaan useaan otteeseen täällä ja oli suhteellisen helppoa lähteä hänen "toiseen kotikaupunkiinsa", kun vaihtoehtona Suomessa olisi ollut Helsinkiin muuttaminen.

Seitsemän miljoonan asukkaan Sveitsi sijaitsee neljän EU-maan välissä. Liittovaltio jakautuu 26 kantoniin, maassa on vain viisi yli 100 000 asukkaan kaupunkia, ja eri osissa vallitsee täysin toisistaan poikkeava kulttuuri. Täällä EU:ssa tavoiteltu läheisyysperiaate on arkipäivää. Pienistäkin asioista järjestetään herkästi kansanäänestys paikallisella tai liittovaltion tasolla vaikkapa julkisista valvontakameroista lähtien, ja monista asioista päätetään täysin paikallisella tasolla. Kuvaan sopii hyvin sekin, että liittovaltiolla ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan virkaa kierrätetään hallituksen keskuudessa vuosittain.

Sveitsin frangi on menettänyt viime aikoina arvoaan suhteessa euroon ja esimerkiksi Lontooseen verrattuna työvoimakustannukset ovat parissakymmenessä vuodessa muuttuneet kalliimmista halvemmiksi, mutta silti Sveitsi on yhä useimmilla taloudellisilla ja elämänlaatuun liittyvillä mittareilla maailman kärjessä. Zürich on aivan oma lukunsa. Sveitsin pankki- ja liikemaailman keskuksessa kadut ovat lounasaikaan täynnä tummia pukuja ja kaduilla tulee vastaan aivan liikaa avoautoja, Ferrareita ja Porcheja. Sveitsiläisillä on liikaa rahaa, ja kuten norjalaiset, he eivät halua jakaa sitä köyhemmille valtioille, joten EU:hun liittymistä on turha odottaa lähitulevaisuudessa. Sveitsi pysyy omana pienenä maailmanaan.

Sveitsi on toisaalta nykyään EU:n reunavaltio, jossa asumisessa ja kaupankäynnissä ei ole kovin suurta eroa EU:hun lukuisien viime vuosien aikana solmittujen EU:n ja Sveitsin välisten sopimusten seurauksena. Tilanne on tässä suhteessa muuttunut suuresti ja esimerkiksi työnhaku täältä on helpottunut, ja EU-kansalaisena pääsee nauttimaan useista erivapauksista. Vakituisessa työssä olevana EU-kansalaisena saan 5 vuodeksi kerrallaan työ- ja oleskeluluvan itselleni ja vaimolleni, kunhan jaksan juosta virastoissa.

Sveitsille leimallista on kova työnteko ja työnteon arvostus, matala verotus, saksalainen täsmällisyys eteläeurooppalaisella mentaliteetilla sekä lukuisista eri maista tulleet siirtotyöläiset niin hanttihommissa kuin akateemisessa maailmassakin. Maa on vuosisatoja ollut monikulttuurinen ja viranomaisten tai yritysten kanssa voi yleensä asioida ainakin saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja englanniksi. Yhteiskunta on hyvässä ja pahassa varsin erilainen verrattuna Suomeen ja muihinkin EU-maihin, ja on hyvin mielenkiintoista vertailla täällä ja Suomessa tehtyjä ratkaisuja mm. sosiaaliturvan, terveydenhuollon, koulutuksen ja politiikan suhteen. Eräs kantoni suunnitteli hiljattain degressiivistä verotusta, eli prosentin pienenemistä tulojen mukaan. Liittovaltio kuitenkin kielsi tämän, vaikka salli tasaverotuksen. Täysin yksityinen terveydenhuolto- ja sairausvakuutusjärjestelmä merkitsee parempaa palvelua ja pienempiä jonoja, mutta korkeita suhteellisia kustannuksia matalapalkkaisille.

Yritän kirjoittaa jatkossakin sikäli kun niukka vapaa-aika sen sallii. Täällä tehdään kovaan tahtiin töitä ja silti työntekijät kuuluvat Euroopan tyytyväisimpiin. Katsotaan miten kauan pullamössössä kasvaneella suomipojalla pää kestää täkäläistä elämänmenoa. Ainakaan täällä ei tarvitse kahlata lumisohjossa, paitsi Alpeilla retkeillessä.